Kello on kohta kaksi yöllä ja minä istun yhä tietokoneella.

Tänään olen lähinnä maannut sohvalla koko päivän ja välillä valunut jääkaapille tai vessaan. Jääkaapista olen syönyt jo lähes kaiken, myös noin puoli kiloa brietä. Toivon todella, että huominen kouluhaastattelu toisi jotain tullessaan, muuten voin vain päätyä sanoihin "kaikki on tylsää, elämä on tylsää, tule apuuni saatana-owerpower!" Kukakohan tuonkin keksi. Joku Riku Rinteen kaveri... Menneen ajan Nina Mikkonen.

Blah. Lets face it. Mä olen yhä sillä tiellä, mihin lähdin harhailemaan vajaa kymmenen vuotta sitten. Ainut ero on siinä, että nyt olen naimisissa ja minulla on asuntolainaa aivan perkeleesti. Yhä vieläkään minulla ei ole oikeaa koulutusta, tai työpaikkaa. Töitä kyllä on, mutta en taida enää pitää siitä hommasta. Jos sitä hankkis vaikka lapsen. Olisi vuosi aikaa saada jonkinlainen valaistuminen ja ellei sitä tulisi, voisi ainakin ottaa Mikkosmaisen hyökkäyksen aseeksi ja väittää, että elämäntehtäväni on olla äiti. Talk about plan B!

Se sitten siitä. Hyvää päivää ja tervetuloa! Nimeni on IP ja annan teille eturivin paikat seurata harhailua matkalla "mikä minusta tulee isona".